Kumpi vaan voi olla totta ei tarkoita sitä et niiden todennäköisyys on sama. Se vain tarkoittaa sitä ettei kumpikaan vaihtoehto ole mahdoton. Ja kun on kyse jostain minkä todellinen olemus voi olla olemassa vain yhden ihmisen pään sisällä, jos sielläkään, voi olla ettei sitä lähemmäs tietoa asiassa päästä.

Voi olla että Ylen ja monen muun median päätoimitaja pohti näitä ja muita hyväksyessään juttujaan. Ne ei voi kutsua sitä natsitervehdykseksi, vaikka kuinka se näytti siltä, koska ne ei tiedä sitä. Ne voi tietenkin sanoa et moni muu on kutsunut sitä natsitervehdykseksi, koska moni muu niin sanoi.

Tärkeyspohdinta, ja koko se kappale, viittaa siihen ettei tällä koko asialla ole sitä määrää merkitystä mitä joku voisi olettaa sillä olevan. Vaikka kuinka hienosti onnistuisi argumentoimaan että se oli natsitervehdys, se tuskin muuttaa mitään.

Se et ADL ei pitäny sitä natsitervehdyksenä veti maton monen alta. Epäilemättä media kuitenkin löytää asiantuntijoita kertomaan sekä miten se oli että ei ollu natsitervehdys. Vois olettaa et muutama vuosi sitten asiaa olis vatvottu enemmänkin, mut ajat on muuttunu.

Ylen uutisointi näytti olevan samassa linjassa monen muun median kanssa. Ei niiden tapa kertoa siitä ollu mitenkään erikoinen. Ne otti vastuullisena mediana sen tien millä ne pystyy puolustamaan uutisointiaan. Joku raflaavampi aviisi olis voinu kirjoittaa et se oli natsitervehdys ja se teki sen koska se tiesi et se voi. Saatavilla olevan tiedon perusteella kumpi vaan voi olla totta.

Merkittävämpää lienee et sillä ei taida olla oikein mitään väliä mitä se oli. Mikään ei muutu kumminpäin vain se on. Mut, kaikki aika mitä tämän käsittelyyn menee, on pois niiden asioiden käsittelystä mitkä tapahtu samaan aikaan. Ja kohta on taas joku uusi asia pinnalla ja tämä jää sen jalkoihin. Vaikka kuinka tärkeänä tätä pitäisi itse, jos se ei vaikuta mihinkään, miten tärkeää se voi olla.

Edelliseltä kerralta jäi mieleen miten hallinnon edustajien puheet ja aikaansaadut toimet eros toisistaan merkittävästi. Tällä kertaa ne on ilmeisesti paremmin valmistautunu vallankäyttöön, joten vois olettaa et ne saa enemmän aikaan. Mut yhä vois olettaa et puheet on puheita ja toimet toimia. Joten, tarpeettoman hämmennyksen välttämiseksi, vois taas seurata vain niitä asioita mitä ne on lopulta saanu aikaan, eikä niinkään niitä mistä ne kulloinkin höyryää tai media vetää otsikoita. Toimet pitää määritellä paljon selkeämmin kuin mitä noiden julkiset esiintymiset on, joten niiden seuraaminen on helpompaa.

Jos touhu menee riittävän monen paikallisen mielestä pieleen, niillä on mahdollisuus muokata kongressin koostumusta vuonna 2026. Silloin senaatin sadasta paikasta 35 on uudelleenjaossa ja edustajainhuoneesta kaikki paikat. Molemmissa republikaaneilla on nyt pieni enemmistö ja senaatissa ei ole jarrutuskeskustelun estämiseen riittävää enemmistöä. Uudelleenjakoon menevistä senaatin paikoista 22 on republikaaneilla ja 13 demokraateilla.

Vaikka senaatin paikoista 35 menee jakoon, se ei tarkoita sitä että niitä voi kuka vaan voittaa. Osa paikoista on varmoja nakkeja, osavaltiossa ei osata välttämättä äänestää muuta puoluetta. Muista osa on todennäköisesti menossa istuvalle puolueelle, loput on epäselviä. Kymmenen demokraattien 13:sta paikasta on tässä vaiheessa varma nakki tai todennäköisesti menossa takaisin niille. Republikaaneilla 20 paikkaa on varma nakki tai todennäköinen tässä vaiheessa. Eli viisi paikkaa jaossa olevista on nyt epäselviä. Vaikka kaikki nyt epäselvät paikat menis demokraateille, ne ei saa enemmistöä, koska ne tarttee useamman paikan. Joten, mielipiteen muuttuminen jakoon menevissä osavaltioissa voisi olla mielenkiintoista seurattavaa.

Edustajainhuoneen kaikki paikat menee jakoon vuonna 2026. Osavaltioilla on yhdestä kymmeniin edustajaa, riippuen osavaltion väestön määrästä. Osavaltion sisällä voi olla eri puolueiden edustajia, varsinkin suuremmissa osavaltioissa. Osa niistäkin on äänestäny vakaasti samaa puoluetta, joskin osavaltion sisällä voi olla varmat nakit molemmissa puolueissa. Jako on enemmän kaupunkien ja maaseudun välillä.

Yhdysvalloissa tyytymättömyys presidenttiin voi näkyä välivaaleissa, ne pidetään presidenttiyden puolivälissä, joten äänestäjillä on jo joku käsitys missä mennään. Presidenttiä välivaalit ei vaihda, mutta jos kongressi ei ole presidentin puolella, se rajoittaa saavutettavissa olevia asioita. Mut, kannattaa myös varautua sellaiseen vaihtoehtoon että paikallinen väestö on tyytyväinen presidenttiinsä. Edellisellä kerralla republikaanit lisäsi paikkojaan senaatissa, mutta hävisi niitä edustajainhuoneessa.

No mites tää liittyy autonvalmistajan käsiliikkeisiin. Oma näkemys on et tää hallinto on paljon kohinaa ja vähän signaalia. Kohinasta on turha etsiä merkitystä, se on luonteensa takia satunnaista. Merkitykselliset asiat pitää kaivaa esiin, eikä sitä etsimistä helpota se et media keskityy helposti klikkejä keräävään kohinaan. Kohinan seuraaminen aiheuttaa väsymistä, eikä merkitykselliset asiat välttämättä enää saa ansaitsemaansa huomiota.

Lopulta 16. tammikuuta hieman ennen kello yhtä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 40-vuotiaan miehen yhdyskuntapalveluun. Syyttäjä vaati poikkeuksellisen kovaa tuomiota, ehdotonta vankeutta.

Toisen artikkelin mukaan:

Helsingin käräjäoikeuden mukaan tuomio olisi voinut olla ehdotonta vankeutta, mutta syytetty tuomittiin sen sijaan yhdyskuntapalveluun.

Syyttäjän mukaan pahoinpitelyn motiivi on Zyskowiczin etninen tausta ja poliittinen toiminta.

Niiden vuoksi teoista vaadittiin normaalia kovempaa rangaistusta.

Itte Zyskowicz vaikuttaa artikkelin mukaan olevan tyytyväinen tuomioon, joten oikeus ei saane toista mahdollisuutta määritellä tuomiota tukevammaksi.

Me pystytään tuottamaan nyt noin 7GW kun ei tuule ja 14GW kun tuulee paljon. Kesällä kulutus on noin tuuleton tuotanto ja talvella maksimikulutus on noin paljon tuulee tuotanto.

Mykkäsen mukaan syy on sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Sähkönkulutus kasvaa, kun yhteiskunta luopuu fossiilisista polttoaineista. Jatkossa myös lämpöä tuotetaan polttamisen sijaan sähköllä. Sähköntuotanto on Suomessa jo lähes päästötöntä.

Autojen sähköistäminen osuu koko vuodelle, koska autoilla ajetaan pääosin ympäri vuoden. Lämmön tuotanto osuu kylmälle ajalle, noin syyskuusta noin toukokuulle. Se tarkoittaisi sitä että vaikka sähkönkulutus kaksinkertaistuu, se nousee enemmän kylmän aikaan kuin muulloin. Erityisesti kulutus nousee kun on kylmimmät kuukaudet eli tammikuu-helmikuu.

Jos tuulet ei osu kylmälle ajalle, kulutuksen ja tuotannon erotus on suuri. Jos tuulet osuu pienen kulutuksen ajalle, tuotannon ja kulutuksen erotus on suuri. Aivan ilmeinen ratkaisu olisi sähkön taltiointi jossain muodossa. Mut, ongelmaksi tulee kylmien aikojen pituus, jos ne jatkuu päivätolkulla, ei oikein ole olemassa varastointitapaa millä kulutus katetaan. Jos erityisen kylmä aika on viikon, jonka aikana kulutus on 2GW yli normaalimman sään, pitäisi varastoida 336GWh jollain tavalla.

Wikipediatarkkuudella suurin pumppuvoimala on 40GWh. Samalla tarkkuudella suurin verkkoakku on 3,3GWh. Joten sähkön tallennusta varten meidän pitäisi tehdä joko vähän vajaa kymmenen kertaa suurempi pumppuvoimala kuin on olemassa tai sata kertaa suurempi verkkoakku.

Kymmenen vuotta kulutuksen tuplaantumiseen voi olla liian lyhyt aika kaukolämmön pienydinvoimaloiden aikaansaamiseen. Joskin se on myös sellainen aika, jonka kuluessa ehtii tapahtua paljon. Ongelma tienkin on et jos kulutus kasvaa lineaarisesti, se on +50% jo viiden vuoden kuluttua.

Joten lienee ilmeistä et säästä riippumatonta tuotantoa tarvitaan lisää. Tuulivoiman aiheuttama sähkön hinnan suuri vaihtelu kuitenkin tekee näistä projekteista riskialttiita. Mut siitä eri asia on pitääkö ongelman ratkaisemiseksi tehdä uusi tukihimmeli. Jos kerran kuluttaja maksaa voimalan rakentamisesta erikseen, miksi sitä voimalaa ei siiten rakenneta suoraan valtion toimesta, ei siihen tarvita Fortumia tai jotain muuta väliin omistamaan kuluttajien maksamaa laitosta.